EISPRINZESSIN
oldenburg, tamma
166cm, tummanruunikko tobiano 8v, ikääntyy satunnaisesti s. 10.05.2014 (4v 10.06.2014) |
Yleisesti ottaen Prima on hyvin kiltti hevonen, mutta äärimmäisen perso kaikelle ruualle. Toisaalta persous ruokaa kohtaan on ihan hyvä juttu sillä varsa-aikana tammaa pystyi kouluttamaan melkein kuin koiraa, mutta nykyisin se alkaa välillä hieman ärsyttää kun Prima tahtoisi olla joka käänteessä syömässä. Onneksi tamma tietää, että ruokkivaa kättä ei suvaitse purra ja niinpä Prima käyttäytyy kaikissa tilanteissa ihmistä kohtaan todella hyvin ja kunnioittaa kaikkea mitä ihminen tahtoo Primalta.
Hoidettaessa tämä neiti tarkastaa heti ensimäisenä hoitajansa taskut, josko sieltä löytyisi jotain herkkuja. Jos hoitaja on ottanut makupaloja taskuihinsa niin ei mene montaakaan sekuntia kun Prima on jo hotkaissut ne parempiin suihin. Jos taas makupaloja ei löydy niin tamma saattaa jonkun aikaa näyttää loukkaantuneelta, mutta onneksi tämä kestää hyvin vähän aikaa jonka jälkeen Prima on oma iloinen itsensä. Kaikki hoitotoimenpiteet sujuvat tämän neidin kanssa samanlailla, sillä tammalla ei ole mitään erityisiä inhokkihoitotoimenpiteitä, mutta ehdoton lempparihoitotoimenpide on pesu. Tai oikeastaan kaikki mihin liittyy vesi. Priman voikin helposti palkita vaikkapa hyvin onnistuneesta treenistä pesemällä tamman oikein perusteellisesti, sillä makupalojen ylimääräistä antamista kannattaa yrittää välttää jottei tamman linjat kärsi kovinkaan pahasti.
Ratsastettaessa Prima tahtoo miellyttää ratsastajaa parhaansa mukaan ja muutamat ovatkin naureskelleet, että tamman miellyttämisenhalu johtuu melko varmasti siitä että se odottaa saavansa herkkuja onnistuneen suorituksen jälkeen. Herkkujen toivossa tämä neiti nimittäin treenaa vaikka koko päivän luovuttamatta, sillä eihän koskaan voi olla varma milloin saa palkkion onnistuneesta suorituksesta.. Lyhyesti sanottuna Prima on siis todella mukava ja tottelevainen ratsu jonka kanssa on helppo aloittajankin työskennellä. Kumminkin on muistettava, että jos tammalle aikoo antaa herkkuja palkkioksi, niin treenin kannattaa olla hieman tavallista raskaampi jottei Prima pääse lihoamaan holtittomasti.
Kisapaikalla tamma käyttätytyy erittäin mallikkaasti ja varsinkin kilpailutilanteessa tamman miellyttämisenhalu tulee esille. Ihan kuin Prima itsekin tahtoisi mahdollisimman hyvän tuloksen kilpailuista ja nimekkyyttä itselleen. Tai sitten syynä saattaa tietenkin olla yleensä kilpailuiden jälkeen odottava pesu ja herkut, ken tietää miksi tamma on on parhaimmillaan kilpailuissa, mutta hyvän käytöksen ei luulisi haittaavan ketään.
Hoidettaessa tämä neiti tarkastaa heti ensimäisenä hoitajansa taskut, josko sieltä löytyisi jotain herkkuja. Jos hoitaja on ottanut makupaloja taskuihinsa niin ei mene montaakaan sekuntia kun Prima on jo hotkaissut ne parempiin suihin. Jos taas makupaloja ei löydy niin tamma saattaa jonkun aikaa näyttää loukkaantuneelta, mutta onneksi tämä kestää hyvin vähän aikaa jonka jälkeen Prima on oma iloinen itsensä. Kaikki hoitotoimenpiteet sujuvat tämän neidin kanssa samanlailla, sillä tammalla ei ole mitään erityisiä inhokkihoitotoimenpiteitä, mutta ehdoton lempparihoitotoimenpide on pesu. Tai oikeastaan kaikki mihin liittyy vesi. Priman voikin helposti palkita vaikkapa hyvin onnistuneesta treenistä pesemällä tamman oikein perusteellisesti, sillä makupalojen ylimääräistä antamista kannattaa yrittää välttää jottei tamman linjat kärsi kovinkaan pahasti.
Ratsastettaessa Prima tahtoo miellyttää ratsastajaa parhaansa mukaan ja muutamat ovatkin naureskelleet, että tamman miellyttämisenhalu johtuu melko varmasti siitä että se odottaa saavansa herkkuja onnistuneen suorituksen jälkeen. Herkkujen toivossa tämä neiti nimittäin treenaa vaikka koko päivän luovuttamatta, sillä eihän koskaan voi olla varma milloin saa palkkion onnistuneesta suorituksesta.. Lyhyesti sanottuna Prima on siis todella mukava ja tottelevainen ratsu jonka kanssa on helppo aloittajankin työskennellä. Kumminkin on muistettava, että jos tammalle aikoo antaa herkkuja palkkioksi, niin treenin kannattaa olla hieman tavallista raskaampi jottei Prima pääse lihoamaan holtittomasti.
Kisapaikalla tamma käyttätytyy erittäin mallikkaasti ja varsinkin kilpailutilanteessa tamman miellyttämisenhalu tulee esille. Ihan kuin Prima itsekin tahtoisi mahdollisimman hyvän tuloksen kilpailuista ja nimekkyyttä itselleen. Tai sitten syynä saattaa tietenkin olla yleensä kilpailuiden jälkeen odottava pesu ja herkut, ken tietää miksi tamma on on parhaimmillaan kilpailuissa, mutta hyvän käytöksen ei luulisi haittaavan ketään.
SUKUTAULU
i. Ballettmeister EVM old, 170cm, mkrj e. Eisenbraut EVM old, 165cm, trn |
ii. Blickpunkt EVM old, 171cm, m ie. Contessina EVM old, 164cm, rnkrj ei. Aristoteles EVM old, 163cm, mrn ee. Eisherrin EVM old, 168cm, tprn |
iii. Brillante
EVM old, 170cm, rn iie. Brightlight EVM old, 166cm, mkm iei. Skinhead EVM old, 166cm, m iee. Contendra EVM old, 165cm, rnkrj eii. Acrobat EVM old, 167cm, trn eie. Tell No Lies EVM old, 162cm, mrn eei. Loveaddict EVM old, 169cn, rn eee. Eisblume EVM old, 170cm, prt |
JÄLKELÄISET
16.01.2016 old-t. Brokeback Eiskaffee (i. Teetotal) om. VRL-11325
26.11.2015 old-o. Brokeback Icaros (i. Ibisco II) om. VRL-10878
10.09.2015 old-t. Oldfinion Emiliessin (i. Boseirre) om. VRL-01317
26.11.2015 old-o. Brokeback Icaros (i. Ibisco II) om. VRL-10878
10.09.2015 old-t. Oldfinion Emiliessin (i. Boseirre) om. VRL-01317
KILPAILUKALENTERI
23.04.2016 NJ Alondra, oldenburginhevostammat 05/09 (tuom. Kati)
27.03.2016 NJ Satulinna, oldenburginhevoset, tammat 11/12 SA (tuom. Vibaja)
10.03.2016 NJ Oldfinion, oldenburg tammat 06/11 SA (tuom. Welby)
13.12.2015 NJ Satulinna, oldenburgit, tammat 08/11 SA (tuom. Vibaja)
05.04.2015 NJ Oldfinion, oldenburg tammat 05/05 (tuom. Taija)
10.03.2015 NJ Oldfinion oldenburg tammat 02/07 irtoSERT (tuom. Vibaja)
02.02.2015 NJ Einfall, muut lämminveriset tammat 09/12 (tuom. Kerppa)
20.03.2016 VSN Alondra, oldenburginhevostammat 05/09 38,5p. (tuom. dookie)
09.03.2016 VSN Satulinna, oldenburgit, tammat 08/12 38,5p. (tuom. Spookiness)
21.12.2015 VSN Colder Creatures, oldenburgtammat 03/11 RCH 38p. (tuom. dookie)
05.11.2015 VSN Oldfinion, oldenburgtammat 06/12 39p. (tuom. dookie)
01.11.2015 VSN Brokeback, oldenburgorit ja -tammat 10/12 38,5p. (tuom. dookie)
05.10.2015 VSN Oldfinion, oldenburgtammat 03/05 RCH 36,5p. (tuom. taffel)
22.09.2015 VSN Adina, oldenburg tammat 02/07 RCH 38,5p. (tuom. dookie)
11.04.2015 VSN Oldfinion, oldenburg tammat 01/05 CH 36p. (tuom. Cannabia)
29.11.2014 VSN Adina, lämminveritammat 04/07 RCH 36p. (tuom. taffel)
19.11.2014 VSN Suprant, oldenburginhevostammat 05/08 37p. (tuom. Vibaja)
18.11.2014 VSN Suprant, oldenburginhevostammat 01/11 CH 39p. (tuom. Christa W.)
27.03.2016 NJ Satulinna, oldenburginhevoset, tammat 11/12 SA (tuom. Vibaja)
10.03.2016 NJ Oldfinion, oldenburg tammat 06/11 SA (tuom. Welby)
13.12.2015 NJ Satulinna, oldenburgit, tammat 08/11 SA (tuom. Vibaja)
05.04.2015 NJ Oldfinion, oldenburg tammat 05/05 (tuom. Taija)
10.03.2015 NJ Oldfinion oldenburg tammat 02/07 irtoSERT (tuom. Vibaja)
02.02.2015 NJ Einfall, muut lämminveriset tammat 09/12 (tuom. Kerppa)
20.03.2016 VSN Alondra, oldenburginhevostammat 05/09 38,5p. (tuom. dookie)
09.03.2016 VSN Satulinna, oldenburgit, tammat 08/12 38,5p. (tuom. Spookiness)
21.12.2015 VSN Colder Creatures, oldenburgtammat 03/11 RCH 38p. (tuom. dookie)
05.11.2015 VSN Oldfinion, oldenburgtammat 06/12 39p. (tuom. dookie)
01.11.2015 VSN Brokeback, oldenburgorit ja -tammat 10/12 38,5p. (tuom. dookie)
05.10.2015 VSN Oldfinion, oldenburgtammat 03/05 RCH 36,5p. (tuom. taffel)
22.09.2015 VSN Adina, oldenburg tammat 02/07 RCH 38,5p. (tuom. dookie)
11.04.2015 VSN Oldfinion, oldenburg tammat 01/05 CH 36p. (tuom. Cannabia)
29.11.2014 VSN Adina, lämminveritammat 04/07 RCH 36p. (tuom. taffel)
19.11.2014 VSN Suprant, oldenburginhevostammat 05/08 37p. (tuom. Vibaja)
18.11.2014 VSN Suprant, oldenburginhevostammat 01/11 CH 39p. (tuom. Christa W.)
09.11.2015 KRJ Serellenders GP 03/30
07.11.2015 KRJ Serellenders GP 01/30 05.11.2015 KRJ Serellenders GP 04/30 29.10.2018 KRJ Vihkilä GP 05/30 25.10.2015 KRJ Vihkilä GP 05/30 25.10.2015 KRJ KK Reiter GP 01/30 24.10.2015 KRJ Serellenders GP 04/30 22.10.2015 KRJ Brokeback GP 05/40 21.10.2015 KRJ KK Reiter GP 01/30 21.10.2015 KRJ Shadow GP 02/30 07.10.2015 KRJ KK Reiter GP 03/30 05.10.2015 KRJ KK Reiter GP 04/30 04.10.2015 KRJ KK Reiter GP 02/30 |
27.09.2015 KRJ KK Reiter GP 02/30
23.09.2015 KRJ KK Reiter GP 02/30 22.09.2015 KRJ Wyrda GP 02/40 21.09.2015 KRJ KK Reiter GP 04/30 19.09.2015 KRJ Bellgrove GP 01/20 08.09.2015 KRJ Prime Sporthorses GP 01/30 30.08.2015 KRJ Prime Sporthorses GP 02/30 27.01.2015 KRJ Evenstar GP 05/30 27.01.2015 KRJ Hukkapuro GP 03/30 23.01.2015 KRJ Hukkapuro GP 04/30 22.01.2015 KRJ Hukkapuro GP 05/30 20.01.2015 KRJ Hukkapuro GP 02/30 20.01.2015 KRJ Evenstar GP 03/30 |
15.01.2015 KRJ Aittohaara GP 03/100
05.01.2015 KRJ KK Bailador GP 03/86 04.01.2015 KRJ KK Bailador GP 01/86 04.01.2015 KRJ KK Bailador GP 01/86 03.01.2015 KRJ KK Bailador GP 05/86 01.01.2015 KRJ KK Bailador GP 05/86 26.12.2014 KRJ Domenica Estate GP 04/40 20.12.2014 KRJ Hukkapuro GP 04/23 19.12.2014 KRJ Claridge Stud GP 02/30 15.12.2014 KRJ Claridge Stud GP 03/30 10.12.2014 KRJ Hukkapuro GP 01/40 28.11.2015 KRJ Funnel GP 01/28 19.11.2014 KRJ Halden GP 04/30 19.11.2014 KRJ Wuki GP 02/60 |
PÄIVÄKIRJA & VALMENNUKSET
27.06.2016 päiväkirjamerkintä, kirjoitti rukkanen
Saksan matkallani poikkesin muutamaksi päiväksi Brokebackin tilalle väliaikaiseksi talliorjaksi. Ensimmäisenä sain tehtäväksi liikuttaa kauniin kirjavan Priman. Katsellessani tamman liikkeitä tarhassa alkoi päässäni huimata pelkkä ajatus puoliverin kyytiin hyppäämisestä. Olihan se täysin eri luokkaa meidän tilan pörröisiin suokkipalleroihin verrattuna. Agnes neuvoi parhaansa mukaan mistä mikäkin löytyisi ja kuinka hommat tallissa pyörivät. Kiireisen oloisia ihmisiä sujahteli ympäriinsä, jokunen ehti esittäytyä, mutta vain pikaisesti.
Talutin Priman talliin ja ryhdyin sukimaan sitä rauhallisesti. Kiltti tamma nuuhki taskuni uteliaana ja lupasin sille nameja kunhan ensin olisin harjannut sen. Prima tuhahti kuin se olisi ymmärtänyt, hieman pettyneenä se uppoutui torkkumaan käytävällä. Agneksen neuvojen mukaisesti löysin varusteet ja nostin satulan kirjaavan selkään. Prima oli ehdottomasti sitä mieltä, että nyt namit oli ansaittu kun satulakin oli jo paikallaan. Pudistin päätäni ja sujautin suitset tamman päähän. Seuraavaksi kaivoin pari pientä namia taskustani, tamman silmiin syttyi iloinen pilke sen hamutessani herkut kädestäni. Taputin sen pitkää kaulaa ja lähdimme kävelemään kohti kenttää.
Suurella kentällä tunsin itseni pieneksi kirpuksi. Prima onneksi käyttäytyi rauhallisesti ja helpotti jännitystäni. Hapuillen kiipesin satulaan, säädin jalustinhihnat pitkäkoipisen ratsastajan jäljiltä ja pian olimmekin kiertämässä suhteettoman suurelta tuntuvaa kenttää. Vertasin automaattisesti kaikkea kotioloihin ja siinä käyntien aikana ehdin unelmoida kuinka ihanaa olisi pullealla suomalaisellakin täällä laukkailla. Prima herätteli minut takaisin nykyhetkeen vetäisemällä päätään alas. Korjasin ohjat takaisin käteeni ja valmistauduin ratsastamaan enkä pelkästään matkustelemaan hevosen selässä. GP-tasoisella hevosella ratsastaminen tuntui vähän samalta kuin olisi juuri ajanut vuoden -91 Corollaa ja siirtynyt sieltä uudenkarhean Mersun rattiin.
Prima kuljetti minua varovaisesti ympäriinsä, ravin nostettuani tunsin allani tehokkaasti työskentelevän hevosen, joka vastasi pieneenkin apuun. Yritin parhaani mukaan istua kyydissä mahdollisimman tasaisesti. Kentälle suuren mustan hevosen kanssa ilmestynyt Agnes huikkasi lyhentämään ohjaa ja tarkistamaan jalan paikkaa. Prima vastasi pyyntöihini kevyesti ja laukkan nostettuani se tuntui vievän järjen mennessään joustavilla, pehmeillä liikkeillään. Agnes huuteli ohjeita ratsunsa selästä ja pian huomasin olevani keskellä kunnollista treeniä.
Tunnin ratsastuksen jälkeen olin hikinen ja uuvuksissa, Prima tuntui yhä energiseltä vaikka sekin oli saanut hyvän hien pintaan. Kiitin Agnesta neuvoistaja rääkistä. Prima hörisi tyytyväisenä tarjotessani sille palkaksi herkkuja. Hoidin tamman vielä kunnolla ennen kuin se pääsi takaisin tarhailemaan.
01.06.2016 kouluvalmennus, valmensi Jannica
Odottelin malttamattomana morin ja Priman tuloa. Lämpöasteita oli tänään jo liki 30, joten menisimme maneesin mukavasti vilvoittelemaan kouluvalmennuksen ajaksi. Kuullessani auton äänen nostin katseeni kännykän ruudulta ja menin heitä vastaan.
- Heippa ja tervetuloa, toivottelin jo kaukaa.
Katselin kuinka mori avasi tottuneesti takaluukun trailerista ja astui sisään hakemaan ratsuaan. Ihastuksekseni huomasin tobianon tamman peruuttavan luukusta uteliaana, se oli todella komea ja näytti hyvin treenatulta lihaskimpulta, hyvässä mielessä tietenkin!
- Pidätkö tätä hetkisen, niin otan satulan autosta? nainen tiedusteli ja ojensi rohkeasti riimunnarua minua kohti.
- Joo tottakai, olin heti valmis auttamaan.
Pitelin tammaa, kun mori kaivoi autostaan upouuden koulupenkin ja varustettuaan ratsunsa lähdimme käymäjalkaa maneesille.
Katselin ensin alkuverryttelyn ajan morin ja Priman menoa, tamma näytti ylväältä ja se kulki kauniisti ensihetkestä alkaen kaula kaarella.
- Okei, ota vaan sitten ohjat ja ala verrytellä kevyessä ravissa ympyröillä ja volteilla, voit myös vaihdella suuntaa ihan miten tuntuu parhaalta, ohjeistin heidät alkuun.
Tamma ravasi helpon näköisesti ja reippaasti, mutta silti rikkomatta hetkeksikään tahtiaan. Mori hidasti hieman kuitenkin tempoa, koska tamma oli kuulemma hieman reaktiivinen, jos vauhtia tuli liikaa heti kättelyssä. He vaihtoivat omatoimisesti suuntaa, johon homma tuntui myös luonnistuvan yhtä helposti.
- Otetaanpa hetkeksi käyntiin, on sen verran lämmin keli, puhelin samalla kun selitin seuraavaa tehtävää ratsastajalle.
Välikäyntien jälkeen mori sai nostaa uudelleen ravin ja kääntyä C:n kohdalta keskihalkaisijalle, josta aloiteltiin helpoilla väistöillä. Tamma oli aavistuksen vino ja huomautettuani asiasta mori huomasi tämän itsekin ja korjasi tilanteen tottuneesti ennen uralle tuloa. Suoristettuaan uralle he saivat ottaa pienen pätkän lisättyä ravia. Sitten otimme taas väistöä vielä pari kertaa. Tamma väistöi hyvin, vaikkakin sen vinoutta saatiin korjailla vielä hiukkasen. Lisäykset onnistuivat hyvin. Toistimme tehtävän vielä pari kertaa väistäen toiseen suuntaan ja sitten oli aika taas kävellä hetkinen.
- Sehän liikkuu oikein hyvin tänään, vaikka on lämmin ilma, kehuin rikkoakseni hiljaisuuden kävelyn päätteeksi.
Seuraavaksi jatkoimme sulkutaivutuksia laukassa, jotka aloitettiin aina voltilta tullessa. Ensin teimme taivutuksia oikealle keskihalkaisijalle saakka ja sitten keskeltä maneesia voltti vuoroin aina oikealle ja vasemmalle. Selitin tehtävän ehkä vähän turhankin sekavasti, mutta onneksi morilla tuntui olevan nopea ymmärrys. Tehtyään oikealle voltin nainen jatkoi kulmaan ja alkoi tekemään sulkutaivutusta, joka sujui todella hyvin. Tätä tehtyämme hetkisen aikaa pyysin ratsukon vielä kahdeksikolle laukkaamaan ja sen jälkeen teimme sulkutaivutukset vielä toiseen suuntaan. Tämäkään suunta ei tuottanut vaikeuksia ja tamma myös pysyi tehtävien välillä hyvässä muodossa. Pari kertaa tulimme vielä samaa tehtävää ja sitten olikin aika lopetella ravien kautta.
- Tänään meni todella hyvin, sanoin saaden morin hymyilemään.
- Voit muuten riisua ja suihkuttaa Priman kaikessa rauhassa meidän pesukarsinassa, kun tunnit ovat jo loppu tältä keväältä, niin siellä on rauhallisempaa, sanoin lähtiessäni.
- Sepä hyvä, nainen naurahti ja lähti taluttamaan hevosta kohti kartanoa.
23.01.2016 kouluvalmennus, valmensi Minja
Saapuessani kentälle, oli mori jo hyvää vauhtia lämmittelemässä Primaa, tuota kirjavaa puoliveritammaa. Heti alkuun kerroin morille, että harjoittelisimme passagea ja piaffea, eikä tällä ollut mitää sitä vastaan. Kuulema Primalle voisi tehdä ihan hyvää palautella kyseisiä liikkeitä mieleen, jotta tulevaisuuden kilpailut sujuisi paremmin. Annoin ratsukon taas suorittaa alkuverkat loppuun asti omissa oloissa ja tyydyin seurailemaan tamman kauniita liikkeitä sivummalta. Samalla aloin jopa unelmoimaan itsekin omistavani puoliverisen, olihan minulla jo tallin täydeltä tukkijalkaisia suomenputteja. Kesken kaiken mori vinkkasi minulle tallissa olevan kahvia ja kiirehdin kovalla vauhdilla sitä itselleni hakemaan. Kun palasin takaisin, pääsimme aloittamaan.
Aloittelimme passagella. Tehtävänä oli ratsastaa reippaassa ravissa uralla ja siirtyä suorittamaan passagea molemmilla pitkillä sivuilla. Jostain syystä Prima reagoi hieman laiskasti, eikä siltä tuntunut löytyvän tarvittavia voimia suoritukseen, joten passage jäi melko laimean ja keskinkertaisen näköiseksi. Seuraavalla yrittämällä tammakin tuntui heräävän takaisin tähän maailmaan ja keskittyi tehtävän suoritukseen huomattavasti paremmin, jolloin tuloskin alkoi pikku hiljaa muistuttaa haluttua. Parilla toistolla molempiin suuntiin näimme toivomamme liikkeen ja pääsimme jatkamaan piaffen pariin. Tehtävä oli muuten sama kuin aiemmin, mutta passagesta piti vaihtaa piaffeen pitkän sivun puolivälin paikkeilla. Kuten arvata saattaa, oli ensimmäinen yritelmä hieman voimaton, eikä jalat nousseet kentän hiekasta tarpeeksi. Tilanne kuitenkin parani taas parin uusinnan jälkeen ja loppujen lopuksi ratsukko esitti lähes virheetöntä piaffea. Kehuin paria, joka oli tehnyt hyvää työtä tänään ja käskin heitä siirtymään loppuverryttelyiden pariin. Jäin seuraamaan tällä kertaa myös loppuverkkoja ja lähdin palauttamaan tyhjentynyttä kahvikuppiani talliin samalla, kun mori ja Primakin sinne menivät.
20.01.2016 kouluvalmennus, valmensi Minja
Tänään vastassa minua oli mori ja tämän kirjava oldenburg neitokainen, Prima. Tarkkailin parin alkuverryttelyjä suurella mielenkiinnolla, sillä tamma vaikutti erittäin miellyttämisenhaluiselta ja nöyrältä tapaukselta, toisin kuin morilta tulleet edelliset valmennettavani. Kysyin morilta, oliko tällä ideoita valmennukseen, sillä itselläni ei meinannut grand prix- tason liikkeet muistua mieleen ja vastaukseksi sain laukanvaihdot. No, mikäpä ettei.
Aloitimme homman harjoituksella nimeltä sidepass, jossa hevonen liikkuu suorana sivuttaissuunnassa. Tarkoitus oli ratsastaa uraa pitkin suoraan, merkitystä kohdasta väistää suoraan sivulle, antaa hevosen kävellä pieni matka suoraan eteenpäin ja väistää suoraan takaisin uralle. Ensiyritys näytti pikemminkin pohkeenväistöltä kuin sidepassilta ja myös mori itse huomasi tämän. Seuraavalla yrittämällä liike muistutti jo sitä mitä pitää ja siitä eteenpäin parivaljakko paransi jokaisella yrittämällä huomattavasti. Kun sidepass oli hallussa, pääsimme varsinaisiin laukanvaihtoihin. Ensimmäinen laukanvaihtotehtävä oli kahdeksikko. Ratsukon tuli laukata kahdeksikkoa ja tehdä laukanvaihto ympyröiden ”risteyskohdassa”. Harjoitus ei tuntunut tuottavan tälle gp- tason ratsulle mitään ongelmaa vielä tässä vaiheessa ja niinpä parin uusinnan jälkeen vaikeutin hommaa entisestään. Parin tuli laukata pitkää sivua pitkin ja tehdä laukanvaihto joka askeleella, 9 perättäistä vaihtoa. Ensimmäisellä kerralla joko hevonen, ratsastaja tai molemmat sekosivat kesken kaiken ja homma meni päin mäntyjä, mutta siitä se sitten lähti sujumaan. Parin työskentelyä oli ilo seurata ja kun he viimein olivat suorittaneet laukanvaihtoja pariin otteeseen, annoin heille luvan aloitella loppuverryttelyt.
Saksan matkallani poikkesin muutamaksi päiväksi Brokebackin tilalle väliaikaiseksi talliorjaksi. Ensimmäisenä sain tehtäväksi liikuttaa kauniin kirjavan Priman. Katsellessani tamman liikkeitä tarhassa alkoi päässäni huimata pelkkä ajatus puoliverin kyytiin hyppäämisestä. Olihan se täysin eri luokkaa meidän tilan pörröisiin suokkipalleroihin verrattuna. Agnes neuvoi parhaansa mukaan mistä mikäkin löytyisi ja kuinka hommat tallissa pyörivät. Kiireisen oloisia ihmisiä sujahteli ympäriinsä, jokunen ehti esittäytyä, mutta vain pikaisesti.
Talutin Priman talliin ja ryhdyin sukimaan sitä rauhallisesti. Kiltti tamma nuuhki taskuni uteliaana ja lupasin sille nameja kunhan ensin olisin harjannut sen. Prima tuhahti kuin se olisi ymmärtänyt, hieman pettyneenä se uppoutui torkkumaan käytävällä. Agneksen neuvojen mukaisesti löysin varusteet ja nostin satulan kirjaavan selkään. Prima oli ehdottomasti sitä mieltä, että nyt namit oli ansaittu kun satulakin oli jo paikallaan. Pudistin päätäni ja sujautin suitset tamman päähän. Seuraavaksi kaivoin pari pientä namia taskustani, tamman silmiin syttyi iloinen pilke sen hamutessani herkut kädestäni. Taputin sen pitkää kaulaa ja lähdimme kävelemään kohti kenttää.
Suurella kentällä tunsin itseni pieneksi kirpuksi. Prima onneksi käyttäytyi rauhallisesti ja helpotti jännitystäni. Hapuillen kiipesin satulaan, säädin jalustinhihnat pitkäkoipisen ratsastajan jäljiltä ja pian olimmekin kiertämässä suhteettoman suurelta tuntuvaa kenttää. Vertasin automaattisesti kaikkea kotioloihin ja siinä käyntien aikana ehdin unelmoida kuinka ihanaa olisi pullealla suomalaisellakin täällä laukkailla. Prima herätteli minut takaisin nykyhetkeen vetäisemällä päätään alas. Korjasin ohjat takaisin käteeni ja valmistauduin ratsastamaan enkä pelkästään matkustelemaan hevosen selässä. GP-tasoisella hevosella ratsastaminen tuntui vähän samalta kuin olisi juuri ajanut vuoden -91 Corollaa ja siirtynyt sieltä uudenkarhean Mersun rattiin.
Prima kuljetti minua varovaisesti ympäriinsä, ravin nostettuani tunsin allani tehokkaasti työskentelevän hevosen, joka vastasi pieneenkin apuun. Yritin parhaani mukaan istua kyydissä mahdollisimman tasaisesti. Kentälle suuren mustan hevosen kanssa ilmestynyt Agnes huikkasi lyhentämään ohjaa ja tarkistamaan jalan paikkaa. Prima vastasi pyyntöihini kevyesti ja laukkan nostettuani se tuntui vievän järjen mennessään joustavilla, pehmeillä liikkeillään. Agnes huuteli ohjeita ratsunsa selästä ja pian huomasin olevani keskellä kunnollista treeniä.
Tunnin ratsastuksen jälkeen olin hikinen ja uuvuksissa, Prima tuntui yhä energiseltä vaikka sekin oli saanut hyvän hien pintaan. Kiitin Agnesta neuvoistaja rääkistä. Prima hörisi tyytyväisenä tarjotessani sille palkaksi herkkuja. Hoidin tamman vielä kunnolla ennen kuin se pääsi takaisin tarhailemaan.
01.06.2016 kouluvalmennus, valmensi Jannica
Odottelin malttamattomana morin ja Priman tuloa. Lämpöasteita oli tänään jo liki 30, joten menisimme maneesin mukavasti vilvoittelemaan kouluvalmennuksen ajaksi. Kuullessani auton äänen nostin katseeni kännykän ruudulta ja menin heitä vastaan.
- Heippa ja tervetuloa, toivottelin jo kaukaa.
Katselin kuinka mori avasi tottuneesti takaluukun trailerista ja astui sisään hakemaan ratsuaan. Ihastuksekseni huomasin tobianon tamman peruuttavan luukusta uteliaana, se oli todella komea ja näytti hyvin treenatulta lihaskimpulta, hyvässä mielessä tietenkin!
- Pidätkö tätä hetkisen, niin otan satulan autosta? nainen tiedusteli ja ojensi rohkeasti riimunnarua minua kohti.
- Joo tottakai, olin heti valmis auttamaan.
Pitelin tammaa, kun mori kaivoi autostaan upouuden koulupenkin ja varustettuaan ratsunsa lähdimme käymäjalkaa maneesille.
Katselin ensin alkuverryttelyn ajan morin ja Priman menoa, tamma näytti ylväältä ja se kulki kauniisti ensihetkestä alkaen kaula kaarella.
- Okei, ota vaan sitten ohjat ja ala verrytellä kevyessä ravissa ympyröillä ja volteilla, voit myös vaihdella suuntaa ihan miten tuntuu parhaalta, ohjeistin heidät alkuun.
Tamma ravasi helpon näköisesti ja reippaasti, mutta silti rikkomatta hetkeksikään tahtiaan. Mori hidasti hieman kuitenkin tempoa, koska tamma oli kuulemma hieman reaktiivinen, jos vauhtia tuli liikaa heti kättelyssä. He vaihtoivat omatoimisesti suuntaa, johon homma tuntui myös luonnistuvan yhtä helposti.
- Otetaanpa hetkeksi käyntiin, on sen verran lämmin keli, puhelin samalla kun selitin seuraavaa tehtävää ratsastajalle.
Välikäyntien jälkeen mori sai nostaa uudelleen ravin ja kääntyä C:n kohdalta keskihalkaisijalle, josta aloiteltiin helpoilla väistöillä. Tamma oli aavistuksen vino ja huomautettuani asiasta mori huomasi tämän itsekin ja korjasi tilanteen tottuneesti ennen uralle tuloa. Suoristettuaan uralle he saivat ottaa pienen pätkän lisättyä ravia. Sitten otimme taas väistöä vielä pari kertaa. Tamma väistöi hyvin, vaikkakin sen vinoutta saatiin korjailla vielä hiukkasen. Lisäykset onnistuivat hyvin. Toistimme tehtävän vielä pari kertaa väistäen toiseen suuntaan ja sitten oli aika taas kävellä hetkinen.
- Sehän liikkuu oikein hyvin tänään, vaikka on lämmin ilma, kehuin rikkoakseni hiljaisuuden kävelyn päätteeksi.
Seuraavaksi jatkoimme sulkutaivutuksia laukassa, jotka aloitettiin aina voltilta tullessa. Ensin teimme taivutuksia oikealle keskihalkaisijalle saakka ja sitten keskeltä maneesia voltti vuoroin aina oikealle ja vasemmalle. Selitin tehtävän ehkä vähän turhankin sekavasti, mutta onneksi morilla tuntui olevan nopea ymmärrys. Tehtyään oikealle voltin nainen jatkoi kulmaan ja alkoi tekemään sulkutaivutusta, joka sujui todella hyvin. Tätä tehtyämme hetkisen aikaa pyysin ratsukon vielä kahdeksikolle laukkaamaan ja sen jälkeen teimme sulkutaivutukset vielä toiseen suuntaan. Tämäkään suunta ei tuottanut vaikeuksia ja tamma myös pysyi tehtävien välillä hyvässä muodossa. Pari kertaa tulimme vielä samaa tehtävää ja sitten olikin aika lopetella ravien kautta.
- Tänään meni todella hyvin, sanoin saaden morin hymyilemään.
- Voit muuten riisua ja suihkuttaa Priman kaikessa rauhassa meidän pesukarsinassa, kun tunnit ovat jo loppu tältä keväältä, niin siellä on rauhallisempaa, sanoin lähtiessäni.
- Sepä hyvä, nainen naurahti ja lähti taluttamaan hevosta kohti kartanoa.
23.01.2016 kouluvalmennus, valmensi Minja
Saapuessani kentälle, oli mori jo hyvää vauhtia lämmittelemässä Primaa, tuota kirjavaa puoliveritammaa. Heti alkuun kerroin morille, että harjoittelisimme passagea ja piaffea, eikä tällä ollut mitää sitä vastaan. Kuulema Primalle voisi tehdä ihan hyvää palautella kyseisiä liikkeitä mieleen, jotta tulevaisuuden kilpailut sujuisi paremmin. Annoin ratsukon taas suorittaa alkuverkat loppuun asti omissa oloissa ja tyydyin seurailemaan tamman kauniita liikkeitä sivummalta. Samalla aloin jopa unelmoimaan itsekin omistavani puoliverisen, olihan minulla jo tallin täydeltä tukkijalkaisia suomenputteja. Kesken kaiken mori vinkkasi minulle tallissa olevan kahvia ja kiirehdin kovalla vauhdilla sitä itselleni hakemaan. Kun palasin takaisin, pääsimme aloittamaan.
Aloittelimme passagella. Tehtävänä oli ratsastaa reippaassa ravissa uralla ja siirtyä suorittamaan passagea molemmilla pitkillä sivuilla. Jostain syystä Prima reagoi hieman laiskasti, eikä siltä tuntunut löytyvän tarvittavia voimia suoritukseen, joten passage jäi melko laimean ja keskinkertaisen näköiseksi. Seuraavalla yrittämällä tammakin tuntui heräävän takaisin tähän maailmaan ja keskittyi tehtävän suoritukseen huomattavasti paremmin, jolloin tuloskin alkoi pikku hiljaa muistuttaa haluttua. Parilla toistolla molempiin suuntiin näimme toivomamme liikkeen ja pääsimme jatkamaan piaffen pariin. Tehtävä oli muuten sama kuin aiemmin, mutta passagesta piti vaihtaa piaffeen pitkän sivun puolivälin paikkeilla. Kuten arvata saattaa, oli ensimmäinen yritelmä hieman voimaton, eikä jalat nousseet kentän hiekasta tarpeeksi. Tilanne kuitenkin parani taas parin uusinnan jälkeen ja loppujen lopuksi ratsukko esitti lähes virheetöntä piaffea. Kehuin paria, joka oli tehnyt hyvää työtä tänään ja käskin heitä siirtymään loppuverryttelyiden pariin. Jäin seuraamaan tällä kertaa myös loppuverkkoja ja lähdin palauttamaan tyhjentynyttä kahvikuppiani talliin samalla, kun mori ja Primakin sinne menivät.
20.01.2016 kouluvalmennus, valmensi Minja
Tänään vastassa minua oli mori ja tämän kirjava oldenburg neitokainen, Prima. Tarkkailin parin alkuverryttelyjä suurella mielenkiinnolla, sillä tamma vaikutti erittäin miellyttämisenhaluiselta ja nöyrältä tapaukselta, toisin kuin morilta tulleet edelliset valmennettavani. Kysyin morilta, oliko tällä ideoita valmennukseen, sillä itselläni ei meinannut grand prix- tason liikkeet muistua mieleen ja vastaukseksi sain laukanvaihdot. No, mikäpä ettei.
Aloitimme homman harjoituksella nimeltä sidepass, jossa hevonen liikkuu suorana sivuttaissuunnassa. Tarkoitus oli ratsastaa uraa pitkin suoraan, merkitystä kohdasta väistää suoraan sivulle, antaa hevosen kävellä pieni matka suoraan eteenpäin ja väistää suoraan takaisin uralle. Ensiyritys näytti pikemminkin pohkeenväistöltä kuin sidepassilta ja myös mori itse huomasi tämän. Seuraavalla yrittämällä liike muistutti jo sitä mitä pitää ja siitä eteenpäin parivaljakko paransi jokaisella yrittämällä huomattavasti. Kun sidepass oli hallussa, pääsimme varsinaisiin laukanvaihtoihin. Ensimmäinen laukanvaihtotehtävä oli kahdeksikko. Ratsukon tuli laukata kahdeksikkoa ja tehdä laukanvaihto ympyröiden ”risteyskohdassa”. Harjoitus ei tuntunut tuottavan tälle gp- tason ratsulle mitään ongelmaa vielä tässä vaiheessa ja niinpä parin uusinnan jälkeen vaikeutin hommaa entisestään. Parin tuli laukata pitkää sivua pitkin ja tehdä laukanvaihto joka askeleella, 9 perättäistä vaihtoa. Ensimmäisellä kerralla joko hevonen, ratsastaja tai molemmat sekosivat kesken kaiken ja homma meni päin mäntyjä, mutta siitä se sitten lähti sujumaan. Parin työskentelyä oli ilo seurata ja kun he viimein olivat suorittaneet laukanvaihtoja pariin otteeseen, annoin heille luvan aloitella loppuverryttelyt.
virtuaalihevonen, a sim game horse
kuvien © Midas-Touch Warmblood Stud
kuvien © Midas-Touch Warmblood Stud